Pirkkalaiskirjailijoiden toiminnan tavoitteena on innostaa ihmisiä lukemaan ja tuoda kirjailijoita lähemmäksi lukevaa yleisöä. Tämä blogi on avoin foorumi Pirkkalaiskirjailijat ry:n jäsenille. Sen kautta haluamme antaa lukijoillemme näköalan kirjailijan arkeen ja juhlaan.

maanantai 15. joulukuuta 2008

Suomen kirjallisuusmuseo Tampereelle

Suomen kirjallisuusmuseon luonnollinen paikka on Tampereella. Kaupunki sijaitsee eteläisessä Suomessa, seisoo erään harjun eteläisellä että pohjoisella rinteellä, liki Helsinkiä, Turkua ja Jyväskylää. Sen läheisin ympäristö on kivinen tanner, mutta alempana alkavat maisemat ja tapahtumat, jotka ovat synnyttäneet suomalaisen kirjallisuuden, joka on aaltoillut isänmaamme äidin kasvoilla kuin teräinen vilja.

Finlaysonin alueella sijaitseva työväenmuseo Werstas on tuottanut maata kiertävän Väinö Linna –näyttelyn. Pirkkalaiskirjailijatkin ovat osallistuneet sen kokoamiseen. Yhteistoimintaa tulee jatkaa, näyttelyä laajentaa. Lauri Viita, Yrjö Jylhä, Eeva-Liisa Manner, Aaro Hellaakoski, helsinkiläiset, turkulaiset, jyväskyläläiset ja muut. Heidän elämäntyönsä muokattaisiin yksi kerrallaan osaksi suurta Suomen kirjallisuusmuseo -näyttelyä.

Ajan myötä sijoitettaisiin kaikki aineisto yhteen Tammerkosken itäpuolelle Werstaan ja Finlaysonin suojiin tai länsipuolelle museokeskus Vapriikkiin ja Tampellan alueelle. Tehdään taas yhteistyötä niin kuin Tampereella on aina tehty. Keskustorin Kivikirjasto ja runopolku toimivat jo nyt sisäänheittäjinä Suomen kirjallisuuden museoon.

Vesilahdelta Elias Lönnrothkin aloitti Kalevalan syntyyn johtanee matkat. Vapauduttuani nyt Pirkkalaiskirjailijoiden puheenjohtajuudesta alan Kalevalan muistomerkin kulmilta päätoimisesti lobata Suomen kirjallisuusmuseon perustamista Tampereelle, niin että Tammerkosken kuohut näkyvät.

Tampere, vaikka on veljeksistä nuorimpia, niin sunnuntai ja pyhäpäivinä hän kirjoittelee itse kuulumisia ja yhteiskunnallisia asioita painoon lähetettäväksi. Sisältö on ytimellistä vallan, esitystapa nasevaa ja selvää useinpa nerokastakin. Suomen kirjallisuusmuseo sopii parhaiten Tampereelle.

Timo Malmi
(Pirkkalaiskirjailijoiden puheenjohtaja 2002-2008)

torstai 11. joulukuuta 2008

Yhdistyksen voima on sen yhteen kokoamissa ihmisissä

Eläköön, lunta! Ulkoa heijastuva lumen valo kirkastaa mieltäni, kun puurran käsikirjoituksen parissa hiljaisessa työhuoneessani. Olen luvannut lähettää seuraavan lastenromaanini käsikirjoituksen kustannustoimittajalleni jouluaatonaattona. Ja vielä puuttuu monta lukua, tarinan ratkaiseva käännekohta sekä loppuhuipennus. Onneksi sentään tiedän, mitä tuleman pitää, ellei sitten päähenkilö keksi jotain muuta. Sitäkin tapahtuu.

Mutta mikäs tässä kirjoittaessa, kun sain eilen tuulettaa päätäni koulukeikalla. Olin mukana kuuden nuorisokirjailijan kirjatempauksessa Hämeenlinnassa. Minä ja pirkkalaiskirjailija-kollega Sari Peltoniemi Lempäälästä vierailimme Miemalan koululla, kerroimme kirjoistamme ja kirjailijan työstä ja vastailimme koululaisten kysymyksiin. Oli hauskaa. Tärkeää lukijapalautettakin saimme.

Eikä kukaan esittänyt tällä kertaa vakiokysymystä eli paljonko kirjailijana tienaa. Jostain kumman syystä monet lapsukaiset luulevat, että kirjailijat ovat upporikkaita. Joskus tekisi mieli kertoa heille, mitä oma äitini sanoi kauan sitten, kun kerroin päässeeni Viita-akatemiaan. ”Minusta tulee kirjailija”, hehkutin. ”Mieti nyt vielä, näläkäammatti se on…”, vanha äitini huokasi murheellisena. Meille ei nälkä tullut, saimme kouluilla ravitsevaa mannapuuroa.

Koululaisten lisäksi oli taas kerran virkistävää tavata toisia kirjailijoita, kohtalotovereita, yksinäisen työn puurtajia. Meidän kuuden porukassa oli muuten peräti neljä pirkkalaiskirjailijaa – minä, Sari, Jukka-Pekka Palviainen Vammalasta ja Salla Simukka Tampereelta.

Kollegoiden tapaaminen kiteytti minulle taas kerran myös Pirkkalaiskirjailijoiden merkityksen. Avainsana on vertaistuki. Yhdistys tarjoaa mahdollisuuden vaihtaa ajatuksia toisten kirjoittavien olentojen kanssa. Tilaisuuden purkaa mieltä, kysyä toisten kokemuksista, iloita yhdessä. Yhdistyksen voima on sen yhteen kokoamissa ihmisissä.

Katariina Romppainen
(Pirkkalaiskirjailijat ry:n puheenjohtaja vuoden 2009 alusta lähtien)

keskiviikko 10. joulukuuta 2008

Tervetuloa Pirkkalaiskirjailijoiden uuteen blogiin!

Tämä blogi on avoin foorumi Pirkkalaiskirjailijat ry:n jäsenille. Sen kautta kirjallisuudesta kiinnostuneet lukijamme saavat näköalan kirjailijan arkeen ja juhlaan.

Vuonna 1943 perustettu Pirkkalaiskirjailijat ry oli ensimmäinen paikallinen kirjailijayhdistys Suomessa. Yhdistyksemme on toiminut henkisenä kotina monille merkittävät jäljet suomalaisuuteen jättäneille kirjailijoille kuten Väinö Linnalle, Lauri Viidalle, F.E Sillanpäälle, Eeva-Liisa Mannerille ja Kalle Päätalolle.

Pirkkalaiskirjailijoiden toiminnan tavoitteena on innostaa suurta yleisöä lukemaan ja tuoda kirjailijoita lähemmäksi lukevaa yleisöä. Tästä työstä kertovat esimerkiksi järjestämämme kirjallisuustapahtumat sekä Tampereen keskustassa sijaitseva Kivikirjasto-veistoskokonaisuus.